Sahattu viilu: kuinka kannattavaa on tehdä se itse kotiprojekteissa
Aluksi ehdotan selventämään, mikä viilu on ja miten se tapahtuu.
Viilu - (se. Span, Spon - suikale, vuori) puumateriaali ohuiden puulevyjen muodossa. Se on jaettu useisiin tyyppeihin: kuorittu, höylätty ja sahattu. Kuorittua valmistetaan 0,35-4 mm, höylättyä 0,4-1 mm ja sahattua 1-10 mm.
Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta Suuri venäläinen tietosanakirja tai Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja. BES sanoo myös, että sahatun viilun hyötytuotto on 40 %
Myynnistä löytyy viilua, jonka paksuus on 0,6 mm, 1,5 mm. 2,5 mm, 3 mm. 4,5 mm. Jotkut myyjät kutsuvat sahattua viilua "lamelleiksi" tai "kansiksi". En vieläkään ymmärrä, mistä nämä nimet ovat peräisin.
Lisätietoja. Myynnistä löytyy 30 tai 50 mm reunustammea. paksu. Tällaista levyä on paksuudesta ja pituudesta riippuen 50 - 115 tuhatta ruplaa kuutiometriä kohden. Lauta 50 mm. 1-1,9 m paksu ja pituus maksaa noin 90 tuhatta ruplaa. Sahattu viilu 4,5 mm. paksuus ja pituus 0,8-1,9 m. maksaa noin 1500 ruplaa / m²
Ja nyt siirryn sahatun tammiviilun tuotantoon kotipajassa ja onko tästä mitään hyötyä.
Pari vuotta sitten onneks ostin kuutiometrin 50 mm tammen reunalevyä. paksuus ja pituus noin 2 metriä hintaan 47 tuhatta kuutiometriltä.
Ajattelin käyttää tätä tammea kodin huonekalujen valmistukseen.
Alueellamme tammi ei kasva, eikä se ole aina myynnissä kaupungissani, ja sen kuljettaminen muilta alueilta on melko kallista.
Siksi päätin käyttää olemassa olevaa tammea mahdollisimman paljon. Viime vuonna tein itselleni keittiösarjan. Julkisivut, pöytälevy ja seinäpaneeli olivat tammea, rungot vaneria.
Tänä vuonna on lisätty vaunupöytä.
Ja nyt teen sisäovia tammesta. Vasta nyt, jos teet kokonaan tammiovet, varastostani ei jää mitään.
Mutta minulla on monia suunnitelmia tälle tammilankujen toimitukselle: minun täytyy "tehdä seitsemän hattua yhdestä nahasta", muista tämä tarina. Puun kanssa totuus tulee esiin hieman eri tavalla: paljon paremmin.
Yleensä päätin tehdä vain oven ulkoosan tammesta, ja tätä varten käytän sahattua viilua.
Leikkasin tammilaudan vannesahan avulla 7 mm paksuiksi lankuiksi ja höyläsin ne sitten paksuusmittarilla 5 mm: iin.
Aikaisemmin tammilevy tasoitettiin saumalla ja pintamitalla, minkä jälkeen sen paksuus oli 42-45 mm.
Tällaisesta levystä sain 5-6 kappaletta 5 mm. plakit. Jos lasket valmiin viilun tuoton, saat 50 mm: n levyn. paksu, johdin levysarjaan, jonka kokonaispaksuus oli 25-30 mm.
Eli lähes 50 % materiaalista menee sahanpuruksi ja lastuiksi.
Ja mistä tässä on hyötyä?
Hyötyä on silti.
Saadun viilun liimasin männylle ja näin sain tarvittavan paksuiset aihiot, jotka näyttävät massiivitammilevyltä.
Lisäksi, jos tekisin ovenkarmin, kuten yllä olevassa kuvassa, kokonaan tammesta, tarvitsisin 3,5 kappaletta kaksimetrisiä tammilaudat. Mänty- ja sahatavaraviilua käytettäessä tähän ovenkarmiin kului vain 1,5 kpl kaksimetrisiä tammilankuja.
Töitä on tietysti enemmän, mutta hyödyt (tammen säästäminen) ovat ilmeisiä.
Jos tarkastelet valmiin viilun ostamista, siitä on myös hyötyä. Laudasta 50x100x2000 mm. siitä tulee 1-1,2 m² sahattua viilua.
Minun tapauksessani tällainen levy maksoi minulle noin 500 ruplaa, ja tein siitä sahattua viilua 1500 - 1800 ruplaa.
Tietenkin, jos otat huomioon viilun valmistuksen tulot tällä tavalla kotipajassa, se toimii plussana, mutta elantonsa ansaitseminen on epätodennäköistä. Myös rahan tekemisen aika on otettava huomioon.
Kun se tehdään itselleen ja samalla puuhastellaan huvikseen, niin tällainen päätös on varsin perusteltu.
Mitä tulee tällaiseen tammen ja männyn eräliimaukseen, en näe tässä mitään mahdollisia ongelmia. Tosiasia on, että tammen ja männyn kutistuminen on suunnilleen sama ja sellaisissa kokoissa männyn ja tammen liimaaminen on kuin männyn ja männyn liimaamista. Voit lukea eri rotujen lukumäärän kutistumisesta tästä artikkelista.
Kiitos kun luit. Olisin iloinen, jos saisin tukesi tykkäyksen ja kanavan tilauksen muodossa. Ja katso muut julkaisut kanavalla.
Aleksanteri.
P.S. Kutsun sinut myös sinun sivusi.