Mikä on "vedenkeitinefekti" ja kuinka tutkijat lopulta selittivät sen

Oletko koskaan huomannut, että jos yrität varovasti ja hitaasti kaataa nestettä kattilasta mihin tahansa astiaan, niin tarkan iskun sijaan virtaus katkeaa nokan alareunaa pitkin ja kaikki roiskuu kattila.

Ja kuten kävi ilmi, tämä ei ole absurdi onnettomuus, vaan tietty kuvio. Tätä vaikutusta ja sen tieteellistä selitystä käsitellään nykyisessä materiaalissa.

Mikä on "vedenkeitinefekti"

"Kattilailmiön" kuvasi ensimmäisen kerran vuonna 1956 sellainen tiedemies kuin Markus Reiner, yksi reologian (aineiden muodonmuutosominaisuuksien ja juoksevuuden tutkimus) pioneereista.

Eri tieteelliset ryhmät ovat tutkineet tätä ilmiötä vuosikymmeniä, ja nytkin lukuisten kokeiden ja huolella teoreettisessa analyysissä havaittiin, että eri voimien jatkuva vuorovaikutus pitää pienen nestemäärän suuttimen reunalla alukset.

Kuten kävi ilmi, koko asia on pisarassa, joka muodostuu suoraan teekannu nokan kärkeen, jonka koko riippuu suoraan nopeudesta, jolla neste virtaa ulos säiliöstä. Joten, jos ulosvirtausnopeus on alle tietyn kriittisen arvon, virtaus suunnataan uudelleen ja vesi virtaa alas kattilan nokkaa.

Samalla hitausvoima takaa sen, että neste pyrkii säilyttämään alkuperäisen virtauksensa, mutta kapillaarivoimat estävät veden liikkeen suoraan teekannu nokan kohdalta.

Tässä tapauksessa painovoima ei ole ehdottoman tärkeä ja "kattilailmiö" havaitaan yhtä lailla sekä maan päällä että esimerkiksi Kuussa.

Joten todella tärkeän työn lisäksi uudentyyppisten elektroniikan kehittämiseksi jne. tiedemiehet ovat mukana sellaisissa lievästi sanottuna erittäin kiistanalaisissa tutkimuksissa, jotka selittävät "teekannuefektin" ja vastaavia ilmiöitä.

Kirjoita mielipiteesi tästä tutkimuksesta kommentteihin. Ja jos pidit materiaalista, älä unohda arvioida sitä ja tilata kanava. Kiitos huomiostasi!