Tiedemies löysi vahingossa tavan luoda keinotekoinen avaruuden kaarevuus ja loi ensimmäisen Alcubierre-kuplan
Monet teistä ovat nähneet tieteisfiktioelokuvia, joissa avaruusalukset ovat käyttäneet niin kutsuttuja loimimoottoreita liikkuakseen lähes välittömästi universumin poikki. Joten kävi ilmi, että tällaiset moottorit eivät ole puhdasta fantasiaa, vaan pikemminkin tulevaisuuden todellisuutta.
Joten amerikkalainen tiedemies, entinen NASA-insinööri Harold G. Valkoinen, teki vahingossa löydön, joka osoittautui maailman ensimmäiseksi kokeelliseksi vahvistukseksi niin sanotun loimikuplan, jota kutsutaan myös Alcubierre-kuplaksi, olemassaolosta.
Ensimmäiset oikeat kokeet ja niiden tulokset
Tiedemies Harold White työskentelee loimiteknologian parissa, jota DARPA tutkii. Joten seuraavan laboratoriotestin aikana insinööri onnistui tekemään löydön ja tarkkailemaan loimikuplan ulkonäköä.
Joten tiedemies tutki Casimir-ilmiötä erilaisille geometrisille rakenteille. Ensinnäkin tämä vaikutus on mielenkiintoinen siinä mielessä, että se sallii jonkin verran kvanttia ilmiöt esineparin keskinäisen vetovoiman muodossa vapaan muodostumisen ja tyhjiössä katoamisen seurauksena hiukkasia.
Sama vaikutus voidaan havaita makrokosmuksessa, esimerkiksi roskasaarten ilmaantuessa ja lisääntyessä avomeressä.
Niinpä insinööri tutki DARPAn ohjeiden mukaan samanlaista ilmiötä objektipintojen eri geometrioille.
Suorittamalla perusteellisen analyysin yhdestä tällaisesta jakaumasta tiedemies havaitsi, että energian jakautuminen osoittautui täysin yhdenmukaiseksi teoreettisen fyysikon M. Alcubierre, ja tämä on suora tie avaruuden keinotekoiseen kaareutumiseen ja siten liikkumiseen nopeudella, joka ylittää merkittävästi valon nopeuden.
Tiedemies ymmärsi heti, että löydetty vaikutus toi ainakin hieman lähemmäksi aikaa, jolloin loimilaitteistoja käytettäisiin maa-aluksilla nopeaan liikkumiseen universumin avaruuden poikki.
Kuten tutkimuksen kirjoittaja itse totesi, kokeen aikana löydettiin mikro-/nanomittakaavainen rakenne, joka ennustaa negatiivinen energiatiheysjakauma, joka vastaa tarkasti metrivaatimuksia Alcubierre.
Tutkimuksen tulosten vahvistamiseksi tiedemies kehottaa kaikkia suorittamaan kokeen sylinterillä, jonka halkaisija on 4 mikronia, sekä sen sisällä sijaitsevalla 1 mikronin pallolla, joka sijaitsee keskellä.
Ja aktiivinen tutkimus energiatiheyden kolmiulotteisesta jakautumisesta sisällä, samoin kuin näiden kohteiden lähellä, joko vahvistaa tai kumoaa tiedemiehen löydön.
Tiedemies jakoi jo tehdyn työn tulokset European Physical Journal -portaalin sivuilla.
No, odotamme kokeen tuloksia riippumattomilta tutkijoilta ja jatkokehitystä tähän suuntaan.
Jos pidit materiaalista, älä unohda arvioida sitä ja tilata myös kanava, jotta et menetä uusia julkaisuja. Kiitos huomiostasi!