Taloudellisesti kohtuullisen hinnan 1 kW: n Venäjällä tulisi olla 30-50% korkeampi

Venäjän federaation väestön nykyiset sähkönhinnat ovat yleensä vähintään 30-50 prosenttia alhaisemmat kuin taloudellisesti perustellut. O. Kolobov - Strategisen tutkimuksen keskuksen ilmasto- ja vihreän energian osaston apulaispäällikkö RIA Novostille antamassaan haastattelussa.

Asiantuntijan mukaan sähkön hinta on siis useille Venäjän markkinoiden kuluttajaryhmille taloudellisesti perustellun tason alapuolella. Samaan aikaan Venäjän asukkaiden todellisen ja kohtuullisen hinnan välinen ero saavuttaa keskimääräisen tason 2-3 ruplaa kilowattia kohti. Tai toisin sanoen nykyiset tariffitasot ovat markkinahintaa alle 30-50%.

Samanaikaisesti, kuten asiantuntija toteaa, ainoa Venäjän federaation alue, jolla todelliset tariffit vastaavat käytännössä taloudellisesti perusteltuja tariffeja, on Moskova. Asiantuntijan arvion mukaan ero Moskovassa on alle yksi rupla / 1 kWh kulutettua energiaa, missä väestö asuu kotitaloudet ja huoneistot, joissa on kaasuliedet ja noin 1,5 ruplaa / 1 kW * h asukkaille, jotka ovat asentaneet sähkölaatat.

Lisäksi asiantuntija huomautti, että Venäjällä on alueita, joilla taloudellisesti perusteltu hinta on 40-45 ruplaa kilowattia kohti. Siksi tällaisilla alueilla ei ole mitään keinoa nostaa todellisia hintoja niin korkealle tasolle.

Kenen kustannuksella maksetaan ero todellisen ja taloudellisesti perustellun tariffin kanssa

Jotta ala voisi kehittyä ja toimia normaalisti, se ei voi toimia tappiollisesti. Siksi kaikki, mitä ei saada tavallisilta kansalaisilta, maksetaan muiden kuluttajaryhmien kustannuksella, jotka maksavat juoksevat kulut ja kaikki korvaukset. Lisäksi sähköntuotantoyhtiöt maksavat myös korvauksia alhaisista tariffeista budjetista (erilaisten valtion ohjelmien kautta).

Joten alhaisten tullien käytäntö muiden kuluttajien kustannuksella otettiin käyttöön maassamme jo 1990-luvulla maan väestön sosiaalisen suojelun takaamiseksi. Ainoa ongelma on, että väestön osuus sähkönkulutuksesta kasvaa eikä toteutettavaa tukea kohdenneta.

Asia on, että etuusmaksut koskevat yhtä hyvin sekä todella köyhiä että korkeita tuloja saavia. Toisin sanoen niille, jotka tarvitsevat tukea, ja esimerkiksi niille, jotka ostavat kalliita sähköautoja ja lataavat niistä sähköä alennetulla verokannalla, on myös etuuskohde.

Tällainen kohdentamaton apu johtaa siihen, että yritysten ja budjettien taakka kasvaa, ja viranomaiset pakotetaan siihen nostaa tariffeja vuodessa, mutta samalla pitää yllä taloudellisesti perusteettomia hintoja köyhien lisäksi myös köyhille rikas.

Piditkö materiaalista? Pane sitten peukalosi ylös ja tilaa kanava. Kiitos huomiostasi!